Agility vei mennessään – nyt Nina Vuollet tuo MM-kisat Ruutuun ja tähtää itse huipulle

Agility on koirien esteratakilpailu, jossa ihmisen tavoitteena on ohjata koira virheettömästi ja mahdollisimman nopeasti tuomarin suunnitteleman radan läpi. Laji edellyttää saumatonta ohjaajan ja koiran välistä yhteistyötä. Agility on myös siinä mielessä erityinen kilpailulaji, että ohjaajia ei kategorisoida iän tai sukupuolen mukaan, vaan koiran koko ratkaisee kilpailuluokan.

Harrastus vaatii Ninniltä paljon resursseja – erityisesti aikaa. Lajitreenit ovat noin kaksi tai kolme kertaa viikossa riippuen siitä, kisataanko viikonloppuisin. Yksi treenikerta vie helposti yli kaksi tuntia, kun mukaan lasketaan matkat treenihallille, koirien lämmittely, treeni ja jäähdyttely. Kisapäivä vie nimensä mukaisesti lähes koko päivän. Koska menestyäkseen sekä ohjaajan että koiran tulee olla fyysisesti hyvässä kunnossa, Ninni treenaa itseään, jumppaa koiriaan ja ulkoilee niiden kanssa päivittäin metsässä.

”Koirien täytyy olla huippu-urheilijoita, jotta ne kykenevät tekemään näin fyysistä lajia, sillä vammoja tapahtuu agilityssä melko paljon. Koen itse pakollisena, että pidän koiristani hyvää huolta lajin vaatimalla tavalla. Vapaa-aikaa mulla ei tämän lajin jälkeen jää muuhun, kun yhdistän sen lapsiperhearkeen ja työhön”, Ninni sanoo.

Mutta kertaakaan Ninni ei ole miettinyt, jaksaisiko tai kannattaisiko treenata. Syitä nimittäin riittää:

• Vastapaino työlle ja muulle arjelle: ”Silloin kun meen treenaamaan, mä en kyllä ajattele mitään muuta kuin sitä koiraa ja sitä tekemistä, mitä me tehdään.”
• Ruokkii kunnianhimoista luonnetta: ”Laji opettaa sinnikkyyttä ja tavoitteellisuutta. Oma persoonani on aika suorituskeskeinen, ja tämä on varmaan se laji, joka on juuri mulle sopiva.”
• On yhteisöllistä: ”On ihan todella hienoa, kuinka paljon kavereita oon saanut tämän lajin kautta.”
• Koirista parasta: ”Siinä vaiheessa, kun kaarran autolla liikenneympyrään, joka on kilometrin päässä treenihallista, alkaa koirien piipitys. Ne on niin innoissaan, ja en mä agilityä harrastaisi, jos en näkisi, että koirat nauttii harrastamisesta täysin sydämin.”

Entä mitä agilityn harrastaminen on tuonut työelämään ja toisinpäin? Ainakin Ninni kokee oman kilpailuhenkisyyden lisääntyneen.

”Mä en oikein tiedä, kumpi on opettanut mulle kilpailuhenkisyyttä enemmän, tämä laji vai työyhteisö. Me ollaan aika kilpailuhenkisiä Nelonen Medialla, mutta mulla on myös paljon agilityä harrastavia ystäviä, jotka on tosi kilpailuhenkisiä. Joka tapauksessa oon huomannut, että musta on kuoriutunut kilpailija, jota en ennen ehkä oo niin vahvasti ollut”, Ninni sanoo.

Kilpailuhenkisyyteen kuuluu myös taito sietää vastoinkäymisiä. Laji on opettanut, ettei hanskoja voi heittää tiskiin ensimmäisestä epäonnistumisesta. Aina ei voi myöskään voittaa ja pieni virhe voi tarkoittaa koko kisaradan hylkäämistä. Laji vaatii myös nopeaa omaksumiskykyä ja strategista ajattelua, sillä kisaradan pääsee yleensä näkemään vasta noin kymmenen minuuttia ennen alkua, ja ohjaajan tulee osata mukauttaa koirakon taidot optimoidakseen suorituksen.

Tulevana syksynä Ninni pääsee yhdistämään harrastuksen myös työhönsä, kun Turussa järjestetään agilityn MM-kisat ja hänen ideastaan kisat tullaan striimaamaan Ruudussa. Ajoitus on erityinen, sillä agility saapui Suomeen 40 vuotta sitten ja Agilityliitto täyttää 20 vuotta.

”Agilityn suosio on kasvanut räjähdysmäisesti vuosien saatossa. On mahtavaa päästä tuomaan uutta sisältöä Ruutuun ja tukemaan lajin tunnettuutta suomalaisessa mediassa juhlavuoden kunniaksi. Paikan päälle Turun MM-kisoihin on tulossa tuhansia ihmisiä, ja olen tosi innoissani, että striimauksen ansiosta laji saa näkyvyyttä entisestään”, Ninni sanoo.

Lisää aiheesta: Agilityn MM-kotikilpailut nähdään Ruudussa syyskuussa