Anne Rautvuori jää eläkkeelle vuosikymmenten uran jälkeen Ilta-Sanomista, jossa hän vastasi pitkään lööppinäkyvyydestä. Työn ytimessä on ollut visuaalinen ajattelu ja tunnelman rakentaminen: lööpin pitää pysäyttää, mutta aina kunnioittavasti. Työn tärkein voimavara ovat olleet ihmiset.
Teksti Jenni Rinkinen, kuva Samuli Pulkkinen
Paras lööppi pysäyttää, kertoo tärkeimmän, saa tarttumaan lehteen ja klikkaamaan uutiseen. Yksi Ilta-Sanomien pitkäaikaisimmista lööppien tekijöistä on ollut toimitussihteeri Anne Rautvuori.
Rautvuoren työ on ollut ennen kaikkea visuaalista ajattelua: oikean kuvan, tunnelman ja kokonaisuuden rakentamista. Rautvuori ei kirjoita lööppien tekstejä, vaan sen tekee yleensä IS:n toimituspäällikkö. Lopullinen aiheiden valinta on yhteistyötä, jossa vuorossa olevan toimituspäällikön lisäksi mukana ovat printistä vastaava kansiryhmä, johon kuuluu myös ulkoasusta vastaava toimitussihteeri.
Tärkeintä on, että lööppi on selkeä, koska sitä katsotaan kaukaa.
”Kaikki sanovat, että mun kannet ja lööpit tunnistaa. Niihin tulee aina jonkinlainen oma käsiala. Tykkään, kun kuvassa on hymyilevä, ystävällinen ihminen. Siihen on helppo samaistua. Sitä alkaa itsekin hymyillä, ja tulee vähän sellainen olo kuin kaveria katsoisi.”
Rautvuori haluaa, että lööpissä palaset sopivat tunnelmaltaan yhteen, oli se sitten hymyä tai vaikka myötätuntoa tai sitä, että lööppiin on nostettu joku, joka on tehnyt hirveitä asioita. Lööpin pitää aina olla myös kunnioittava eikä ikävillä asioilla voi retostella. Lööppi kun on kaupan kassalla kaikkien, myös lasten, katsottavana.
Juuri tunnelmien luominen ja se, että Rautvuori on saanut tehdä itsensä näköistä työtä, on ollut töissä mielekkäintä. Teemoista erityisesti juhlakannet ovat olleet hänelle mieluisia.
”Tykkään kukista, kimalteesta ja blingistä. Juhlissa saa olla runsautta ja vähän sellaista näyttävyyttä. Olen huomannut, että myös muut tekijät ovat alkaneet suosia samoja elementtejä.”
