Lehdistönvapaus: "Journalisti ei pohdi, ketä milläkin jutulla pitäisi miellyttää tai suututtaa" – tätä toimittajamme toivoisivat yleisön ymmärtävän paremmin työstään

"Näinä aikoina, kun yhteiskunnallinen keskustelu usein on aika polarisoitunutta, toivon, että ihmiset muistavat, että journalistien tehtävä on välittää tietoa ja palvella lukijoita. Riippumattoman median periaate on, että journalistit kertovat asiat mahdollisimman puolueettomasti. Journalisti ei pohdi, ketä milläkin jutulla pitäisi miellyttää tai suututtaa, vaan pyrkii selvittämään, miten asiat oikeasti ovat.

Journalistisessa työssä tehdään tietenkin koko ajan valintaa - mihin aiheisiin tartutaan ja mihin ei - mutta ratkaisevaa on se, että valinnat tehdään journalistisin perustein.

Moneen muuhun maahan verrattuna luottamus mediaan on Suomessa hyvällä tasolla. Sen huomaa siitäkin, että monet lukijat lähestyvät meitä huoliensa kanssa ja toivovat journalistiemme selvittävän, mikä on totuus milloin mistäkin asiasta. Tästä luottamuksesta ja näistä yleisön yhteydenotoista olemme äärimmäisen kiitollisia ja pyrimme tämän luottamuksen arvoisesti työtämme tekemään."

Miia Talvio, Ilta-Sanomien toimituspäällikkö

"Etenkin somekeskusteluissa näkyy usein ajatus siitä, että toimittajat ajaisivat jutuillaan jonkin tietyn tahon tai puolueen asiaa ja vääristelisivät totuutta saadakseen agendansa läpi. Jo journalismin perusajatus on kuitenkin ihan päinvastainen: toimittajan tehtävä on ennen muuta välittää lukijalle maailmasta ja sen ilmiöistä monipuolisesti puolueetonta tietoa, että ihmiset voivat sen perusteella itse rakentaa käsityksensä siitä, mikä on totta ja hyvää. 

Itse kulttuuri- ja hyvä elämä -toimittajana ajattelen, että haluan jutuissani tuoda esille mahdollisimman monenlaisia ihmisiä ja mahdollisimman monenlaisia tapoja olla ja elää. Tärkeää on, että jutuissa kuuluu ennen muuta haastateltavien ääni, ei omani. Ihannetapauksessa journalismi ei luo vastakkainasetteluja, vaan auttaa ymmärtämään sitä, miksi muut ihmiset ajattelevat ja toimivat eri tavoin kuin lukija itse. Moni haastateltavani katsoo maailmaa eri kantilta kuin minä, mutta pidän huolen siitä, etten anna sen näkyä jutuissani. Kun teen työtäni, en koskaan lähtökohtaisesti ole kenenkään puolella tai ketään vastaan. 

Useimmat lukijat kyllä ovat niin viisaita, että osaavat itse punnita lukemaansa ja päättää, miten jutussa kerrottuihin asioihin ja ilmiöihin suhtautuvat."

Kaisa Järvelä, Aamulehden toimittaja, Kulttuuri- ja hyvä elämä -toimitus

"Etenkin tutkivassa journalismissa, jossa jutun kohteet eivät lähtökohtaisesti halua jutun ilmestyvän, toimittajalla ei useinkaan ole mahdollisuutta julkaista juttua, joka vastaisi kaikkiin kysymyksiin tyhjentävästi. Silloin valinta joudutaan tekemään sen välillä, saako yleisö tietää vain sen, mitä toimittaja on pystynyt saamaan selville vai eikö yleisö saa tietää asiasta mitään. Usein käy niinkin, että ensimmäinen juttu johtaa uusien lähteiden ilmaantumiseen."

Jarno Liski, Helsingin Sanomien toimittaja, tutkiva tiimi

Suomen sijoitus historiallisen matala lehdistönvapausindeksissä

Torstaina 30.4. julkaistu lehdistönvapausindeksi kertoo, että Suomen sijoitus on laskenut kuudenneksi. Se on matalin sijoitus koko 25‑vuotisen indeksin historiassa. Vielä edelliset neljä vuotta Suomi oli viidennellä sijalla. Indeksin kärjessä on jälleen Norja, ja Suomen edelle sijoittuvat myös Alankomaat, Viro, Tanska ja Ruotsi.

Lehdistönvapausindeksi arvioi lehdistönvapautta viiden eri näkökulman kautta: poliittinen toimintaympäristö, oikeudellinen kehys, taloudelliset edellytykset, sosiokulttuurinen ilmapiiri sekä toimittajien turvallisuus. Yhdessä ne muodostavat kokonaiskuvan siitä, millaisissa olosuhteissa journalismia tehdään eri maissa.

Lisätietoa aiheesta löytyy Toimittajat ilman rajoja -järjestön tiedotteesta: Suomi lähellä pudota ”hyvän lehdistönvapauden” kategoriasta

Riippumaton journalismi on Sanoman ydintehtävä

Sanomalla vastuullisuustyömme ytimessä on vahvistaa riippumatonta journalismia ja tukea avointa yhteiskunnallista keskustelua: olemme Julkisen sanan neuvoston jäsen ja työtämme ohjaavat Journalistin ohjeet.

”Medialiiketoimintamme kautta edistämme sananvapautta tarjoamalla luotettavaa tietoa ja riippumatonta journalismia, joka nojaa journalistiseen etiikkaan. Kun ihmisillä on pääsy luotettavaan journalismiin, he voivat muodostaa omat mielipiteensä ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Siksi arvioimme uutismedioidemme kehittämisessä aina myös valintojemme vaikutuksia sananvapauteen”, Sanoman vastuullisuuspäällikkö Eveliina Nygren sanoo.

Sanoman uutismediat tavoittavat joka päivä 67 % yli 15-vuotiaista suomalaisista ja viikoittain jopa 84 %. Sanoman aikakausmedian painetun lehden ja digin kokonaistavoittavuus on 53 %. Yhdessä Sanoman uutis- ja aikakausmedia tavoittaa 90 % suomalaisista. (KMT 2025)

Lue lisää Sanoman vastuullisuustyöstä: sanoma.com/vastuullisuus