Tekoälytyökaluja Sanomalla kehittävä Johannes Ojala: ”Visioin Agentic Web -maailmasta, jossa sovellusten tekoälyagentit keskustelevat ja tekevät toimenpiteitä keskenään”

09.07.2025

Sanoma Media Finland Töissä Sanomalla

Johannes asuu Tampereella, mutta käy Helsingissä töissä viikoittain ja on oppinut nauttimaan työmatkoistaan. ”Sanomatalolla on hyvä ilmapiiri ja energinen fiilis, joten työreissut kannattavat. Olen luonut junamatkoihin mukavat rutiinit, jotka sisältävät hyvän aamupalan ja rauhoittumista. Työkaverit tuovat tärkeää tasapainoa työhön ja Sanomalla parasta on johtamiskulttuuri ja aivan huiput kollegat.”

Johannes Ojalalle räätälöitiin työ, jossa hän pääsee yhdistämään intohimonsa osaamisen ja prosessien kehittämisessä. Juuri nyt molemmat liittyvät tekoälyyn.

Teksti Jenni Rinkinen, kuvat Samuli Pulkkinen

Sanoman New Technologies Developer Johannes Ojala on innoissaan.

”On jotenkin käsittämätöntä, että meidän maailma, työelämä ja toimintatavat muuttuvat lähivuosien aikana todella vaikuttavalla tavalla. Käynnissä oleva murros on ikään kuin internetin uusi tuleminen. On hienoa olla tällaisessa kartoittavassa, ymmärtävässä ja tutkivassa vaiheessa mukana. Ja että se kuuluu vielä työnkuvaan!”

Johannes edistää Sanomalla tekoälytyökalujen käyttöönottoa ja osaamisen kehittämistä. Lisäksi hän on mukana muun muassa palvelunhallinnan ja datan yksityisyyteen liittyvissä tehtävissä. Työtehtävä on Johannekselle räätälöity ja roolissaan hän on ollut viime vuodenvaihteesta.

Sanomalla Johannes aloitti syyskuussa 2021. Hänet palkattiin koordinaattoriksi tech- ja datayksikköön, mutta jo rekrytointivaiheessa tulevan esihenkilön kanssa oli puhetta Sanoman monipuolisista mahdollisuuksista vaikuttaa omaan työkuvaansa ja osallistua esimerkiksi Johannesta jo tuolloin kiinnostaneeseen HR-prosessien kehittämiseen. Yhdeksän kuukautta myöhemmin toive toteutui ja työnkuva laajeni.

Tekoälyn seuraamisessa kiinnostavinta on, että se mikä tänään ei vielä ollut käytännöllistä, voikin huomenna toimia aivan erilailla.

Johannes Ojala

”Sain aika hienon startin Sanomalla. Lähdin aktiivisesti mukaan erilaisiin työkokonaisuuksiin, niin ehkä ne aukaisivat pieniä ikkunoita, joiden kautta olen pystynyt tutustumaan uusiin työalueisiin. Tästä olen kiitollinen Sanomalle. En osannut edes odottaa, että saisin nykyisen roolini, mutta kun sen sain, niin ajattelin että näinhän tämän kuuluukin mennä”, Johannes sanoo.

Tekoälytyökalujen kehitys vaatii jatkuvaa uuden oppimista, koska työkaluihin tulee jatkuvasti uusia ominaisuuksia. Yksi Johanneksen työtehtävistä onkin pysyä ajan tasalla.

”Joka aamu selaimeeni tupsahtaa infoa eri kanavista, kuten release noteseja ja blogia ja roadmappia, josta pystyn katsomaan, mitä uutta on julkaistu ja mitä on tulossa. On hienoa, kun pystyy yhdistämään oman osaamisen kehittämisen organisaation tarpeisiin.”

Konkreettinen esimerkki on kevään 2025 aikana järjestetty kaksiviikkoinen tekoälyhaaste, jossa sanomalaisille annettiin päivittäin yksi tekoälyyn liittyvä tehtävä, ja jota Johannes veti. Tavoitteena oli oppia hyödyntämään tekoälyä ja kielimalleja työssä monipuolisesta sekä tutkia ja ymmärtää sitä, mihin tekoäly kykenee ja mihin se ei.

”Yhdessä oppimisessa on voimaa ja opin itsekin lisää kielimallien toiminnasta haasteen aikana.”

Tekoälyn tuottamaan tietoon ei voi täysin luottaa, ja me ihmiset ollaan aika tarkkoja virheiden suhteen.

Johannes Ojala

Johannekselle itselleen tekoäly on ennen kaikkea ajattelun laajentaja, jota hän käyttää työssään sparrauskumppanina, tiedonhankinnassa ja luovassa ongelmanratkaisussa.

”Tykkään yhdistellä tietoa. Jos saan toimeksiannon tietyn työkalun hyötyjen tutkimisesta, tutkin alkuun internetin keskustelua ja dokumentaatiota, otan mukaan tekoälyä sekä keskustelen ihmisten kanssa. Kun olen saanut tietoa eri suunnista, pystyn muodostamaan lopputuleman, joka yhdistää toisten tiedon omaan näkemykseeni.”

Tekoälyn yhteydessä suurimpina haasteina Johannes näkee tiedon luotettavuuden.

”Olen luonteeltani sellainen, että minun tarvitsee nähdä asioiden oikeasti tapahtuvan. Se heijastuu työrooliinkin: jos saan kuulla jonkin tekoälytyökalun tehostavan työtä X prosenttia, niin kysyn: voisiko tämän todentaa? Etenkin tekoälyn kentällä on paljon lupauksia ja hypeä, joten olen näissä melko varovainen. Lisäksi itse tekoälyn tuottamaan tietoon ei voi täysin luottaa, ja me ihmiset ollaan aika tarkkoja virheiden suhteen.”

Johannes Ojala on myös hyvinvoinnin ammattilainen ja osallistunut Sanoman ja Työsuojelurahaston järjestämään kaksivuotiseen työelämän hyvinvointivalmentajien koulutukseen. Omassa arjessaan Johannes huolehtii työhyvinvoinnistaan esimerkiksi pitämällä palavereja ulkona tai seisomalla neukkarissa. Mindfulness ja pienet tauot auttavat Johannesta laskemaan kuormitusta.

Tekoälyn mahdollisuudet Johannes näkee erityisesti työnkulkujen tehostamisessa ja automatisoinnissa. Hän puhuu tekoälyn toimivan taustajärjestelmien ja käyttöliittymien välisenä älykerroksena, joka mahdollistaa keskustelevan automatisaation.

”Tekoäly pystyy aivan mullistavasti automatisoimaan eri työtehtäviä. Sitä kautta meillä on jotenkin hieno mahdollisuus muokata kiireistä työelämää kohti fiksumpaa ja hyvinvoivempaa työelämää. Voitaisiinko osa tehostetusta ajasta ohjata työhyvinvointitekoihin, kuten yhteiseen aikaan ja työn uudelleenajatteluun?”

Voitaisiinko osa tehostetusta ajasta ohjata työhyvinvointitekoihin, kuten yhteiseen aikaan ja työn uudelleenajatteluun?

Johannes Ojala

Tekoälyn tulevaisuudesta Johannes on ehkä vielä enemmän innoissaan kun nykyhetkestä. Iso harppaus tulee olemaan, kun osa kielimalleista ja tekoälyn käyttöliittymistä oppii ’tuntemaan’ käyttäjän.

”Olen tekoälyn suhteen perusoptimistinen ja toiveikas. Toivon näkeväni lähitulevaisuudessa oikeita kehityssteppejä ja ajattelen, että saatamme olla lähellä sitä pistettä, kun kielimallit pystyvät oppimaan ja ennakoimaan yhä paremmin, mitä tietty käyttäjä kulloinkin haluaa. Tämä mahdollistaisi entisestään niin sanotut omat virtuaaliassistentit.”

Johannes visioi myös Agentic Web -maailmasta, jossa eri sovellusten ja palveluntuottajien erilaiset tekoälyagentit ja -botit keskustelevat ja tekevät toimenpiteitä keskenään. Se voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että keikkalipun ostamiseksi ei tarvitsisi enää vierailla internetsivustolla, vaan antaa komento omalle tekoälyagentille, joka hankkisi lipun sivuston agentilta.

”Siinä tilanteessa automatisointi voi ottaa entisestään lisävauhtia. Tekoälyn seuraamisessa kiinnostavinta on, että se mikä tänään ei vielä ollut käytännöllistä, voikin huomenna toimia aivan erilailla”, Johannes sanoo.