Helsingin Sanomat on mukana Haaga-Helian maahanmuuttajataustaisten toimittajien koulutuksen harjoitteluosuudessa. Koulutus käynnistyi maaliskuussa ja harjoittelut toimituksissa alkoivat viime viikolla.

HS:n ulkomaantoimituksen tuottajana työskentelevä Tuija Pallaste toimii toimittajaharjoittelijoiden mentorina. Työjakso kestää puoli vuotta, jonka aikana harjoittelijat ovat noin puolet ajasta toimituksessa, puolet koululla.

Ulkomaantoimituksessa Pallasteen ohjauksessa harjoittelunsa tekevät Irakista kotoisin oleva Sarkawt Rstem ja iranilainen Hamide Sedaghat. Ukrainalainen Yevheniia Tsarenko työskentelee kaupunkitoimituksessa, jossa harjoittelijan ohjelmasta vastaa esihenkilö Lari Malmberg.

Harjoittelijat ovat tehneet toimittajan töitä kotimaassaan ja maahanmuuttajayhteisössä Suomessa, mutta kokemus suomalaisesta mediasta puuttuu.

Juuri tämä eli journalismin merkitys Suomessa kiinnostaa Sarkawt Rstemia.

”Sisällöt ovat täällä Irakin mediaa suorempia ja realistisempia. Haluan myös oppia, miten yleisö suhtautuu journalismiin”, Rstem sanoo.

Hän on työskennellyt Suomessa vuodesta 2015 ja tehnyt vuosia töitä irakilaiselle satelliittikanavalle sekä irakilaiselle uutistoimistolle.

Yksi yhteinen pyrkimys kaikilla kolmella on: päästä kertomaan oman maansa asioista suomalaisille.

”On kiva olla täällä ja jo nyt odotukseni koulutuksesta ja harjoittelusta ovat ylittyneet. Jutuissani haluan kertoa Ukrainasta suomalaisille ja erityisesti Suomessa asuvista ukrainalaisista, ei vain heistä, jotka ovat tulleet sodan takia”, Yevheniia Tsarenko kertoo.

”Haaga-Helian koulutus on mahdollisuus sekä meille että suomalaiselle yhteiskunnalle. Haluan toimia agenttina omalle kulttuurilleni”, Hamide Sedaghat sanoo.

Sedaghat työskenteli pitkään energiaan erikoistuneena toimittajana uutistoimistossa Iranissa ja perusti lopulta oman energia-alan uutisiin keskittyvän nettimedian. Suomeen hän tuli opiskelemaan Tampereen yliopistoon vuonna 2020. Hän on pitänyt Instagramissa Finland Daily -nimistä persiankielistä kanavaa.

Harjoittelijoiden ensimmäinen viikko sisälsi perehdyttämistä.

Tsarenko puhuu sujuvaa suomea, mutta Rstemin ja Sedaghatin työkieli on englanti. Harjoittelun alussa tarkastellaan myös sitä, miten tekoäly voi auttaa kielimuurin ylittämisessä.

Rstemin ja Sedaghatin työn alla ovat kolumnit, jotka he kirjoittavat omalla äidinkielellään ja kääntävät AI-sovelluksessa. Pallasteen kanssa tekstejä käydään yhdessä läpi, jotta lopputulos todella vastaa kirjoittajien ajatuksia ja ääntä sekä HS:n standardeja.

”Me olemme suomenkielinen media, mutta emme voi olla työympäristönä pelkästään suomenkielinen. Tämän projektin tarkoitus on tarkastella sitäkin, miten työskentely toimituksessa järjestetään, kun tekijöillä on eri äidinkieliä. Olen jo aiemmin työskennellyt ukrainalaisten ja venäläisten freelancereiden kanssa, ja kokemus siitä on ollut hyvä”, Pallaste sanoo.

Yhteistyön yksi tavoitteista onkin hahmottaa, miten Helsingin Sanomat voisi olla monimuotoisempi toimitus, jolla olisi asiantuntemusta myös keskeisistä maahanmuuttajaryhmistä ja heidän taustamaistaan.