Hertta Hulkkonen: ”Ankkauniversumi on nerokas keksintö”

22.11.2023

Sanoma Media Finland Töissä Sanomalla

Aku Ankan toimittajan Hertta Hulkkosen mukaan Akkarissa työskentely on kielen parissa ilottelua ja lukutaidon vahvistamista. 

Teksti Kati Palojärvi, kuvat Samuli Pulkkinen

Toimittaja Hertta Hulkkosen ensikosketus ankkamaailmaan töiden osalta tapahtui vuonna 2012, kun hän aloitti Sanomalla Ankkalinna-tiimissä. Aku Ankan toimitukseen hänet sai hakemaan mahdollisuus työskennellä kielen ja tekstien parissa hauskuudesta ja hyvästä suomen kielestä tunnetussa lehdessä.

Yliopistossa suomen kieltä opiskelleen Hulkkosen ydintyötä on editoida Akkarien eli eri Aku Ankka -tuotteiden puhekuplia. Viikkolehti Aku Ankan lisäksi toimituksessa tehdään Aku Ankka Klassikkoa, Aku Ankka Junioria sekä Akun taskukirjoja, sekä tuotetaan Helsingin Sanomien Lasten Uutisten Akkari-sisältöä. 

”Työni on vahvasti tekstin kanssa työskentelyä ja pyörittelyä sekä suomen kielellä leikittelyä”, Hulkkonen kertoo.

Käännöstyön tekevät kääntäjät eikä käännöstyölle tai alkutekstille tarvitse olla uskollinen. Tärkeintä on, että kieli on hauskaa ja ankkamaista.

Ankkahuumori syntyy Hulkkosen mukaan esimerkiksi yllättävyydestä asioiden yhdistelemisessä. Myös allitteraatiot eli alkusoinnut ovat klassisia keinoja ankkatekstien luomisessa.

Usein ei ole helppo erottaa, onko joku ilmaus lähtöisin kääntäjän, toimittajan vai editorien kynästä. Tällä kertaa verotarkastaja Säntti-Senttilän nimi on kääntäjä Ville Viitasen käsialaa. "Näissä ruuduissa yhdistyy mielestäni moni Aku Ankkaan liittyvä hauska juttu: hahmon hauska nimi, hupaisa kuvitus ja ajankohtaiseksi taipuva teemakin", Hulkkonen sanoo.

Kielen ja tarinoiden kautta työssä ollaan myös vahvasti sidoksissa nykyhetkeen, ja toimituksessa mietitään tarkasti, ettei esimerkiksi toisteta tai korosteta stereotypioita vaikkapa sukupuoliin tai kehonkuviin liittyen. Nykykulttuuri tulee mukaan ankkamaailmaan esimerkiksi nimimuunnosten kautta.

”Ankkauniversumi on nerokas keksintö, ja mahdollistaa hyvin monenlaisten asioiden käsittelyn”, Hulkkonen sanoo. 

Hän kuvailee itse pitävänsä paljon ankkatarinoista, jotka lähtevät arkisista kuvioista ja etenevät absurdeihin seikkailuihin. Niissä kielellinen huumori pääsee Hulkkosen mukaan parhaiten oikeuksiinsa. Erityistä ylpeyttä omasta työstään Hulkkonen tuntee esimerkiksi, kun onnistuu muotoilemaan sellaisen kuplatekstin, joka menee toimituksen tiukan seulan läpi ilman muutosehdotuksia.

”Lukutaidosta puhutaan paljon, mutta etenkin lukemisen ilosanoman ylläpitäminen ja eteenpäin vieminen on ollut minulle aina tärkeää.”
Hertta Hulkkonen

Hulkkonen oli hiljattain puoli vuotta työkierrossa Kodin Kuvalehden ja ET-lehden toimituksissa. Toiveena hänellä oli oppia uutta ja kirjoittaa juttuja erilaisille kohderyhmille.
 
”Oli mahtavaa oppia uutta ja nähdä, millaista työ on hyvin erilaisessa aikakauslehdessä. Työkierto auttoi myös muistamaan, miksi viihdyn omassa työssäni ja miksi se sopii minulle”, Hulkkonen kertoo.
 
Aikakauslehdissä Hulkkosen mukaan oli kiehtovaa päästä tekemisiin ajankohtaisten ilmiöiden ja ihmisten tarinoiden kanssa. Aku Ankassa työn merkityksellisyys liittyy esimerkiksi lukutaidon edistämiseen. Aku Ankalla on pitkä historia Suomessa, ja moni lapsi on esimerkiksi oppinut lukemaan kyseisen lehden avulla. 
 
”Lukutaidosta puhutaan paljon, mutta etenkin lukemisen ilosanoman ylläpitäminen ja eteenpäin vieminen on ollut minulle aina tärkeää ja merkityksellistä”, Hulkkonen sanoo.
 
Ankkamaailmassa työtä tehdään paljon yhteistyönä, ja mehukkaimmat ilmaisut syntyvät usein yhteistyössä kollegoiden kanssa. Toimituksessa luetaan ristiin kollegojen toimittamat tarinat vähintään pari-kolme kertaa, ja niihin heitellään ehdotuksia matalalla kynnyksellä.
 
”Päätoimittaja Aki Hyyppä tapaakin sanoa, että omiin ilmaisuihin ei saa rakastua, eivätkä kommentit koskaan ole henkilökohtaisia”, Hulkkonen kertoo.

Aku Ankan toimituksessa Ruoholahdessa on esillä Ankkataidetta ja tarinoista tuttuja hahmoja.

Ankkamaailman kohderyhmää ovat luonnollisesti lapset ja kouluikäiset, mutta Sanoman Akkaritoimituksessa on pyritty alusta asti siihen, että aikuisetkin viihtyisivät Akun ja kumppaneiden parissa. 
 
”Ankkamaailma on nykyäänkin rakastettu tuoteryhmä, ja Akkareilla on suuri merkitys lukijoille. Osa palaa varttuneempana niiden pariin tauon jälkeen, ja osa ei ole niiden lukemista koskaan lopettanutkaan”, Hulkkonen kertoo.
 
Printtilehti on myös pysynyt pidetyimpänä formaattina Akkarien kuluttamiselle. Lähes kaikki tuotteet julkaistaan myös diginä, mutta lukijat arvostavat, että on olemassa joku asia, joka ei ole puhelimessa tai tabletilla. 
 
”Akuun liittyy jokin ajaton ja pitkään jatkunut perinne, jonka parissa myös nykylapset viihtyvät, vaikka henkilöhahmot ovat pysyneet samoina kautta aikojen”, Hulkkonen sanoo.