Kirjoittaja on Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja.
Kun maailma sulkee rajansa ja ovensa, huonosti tunnettu virus leviää ja tappaa kasapäin ihmisiä ja lähes kaikki normaali arkielämä on pantu tauolle, ihmisten tiedontarve kasvaa suunnattomasti. Uutisvälineille koronakriisi on ollut kohta, jossa oma merkitys yleisölle ja ammattitaito punnitaan ennennäkemättömällä tavalla.
Tämä pandemia on valtava terveydellinen, sosiaalinen ja taloudellinen tragedia ja samalla erittäin poikkeuksellinen uutistapahtuma, jollaista me nyt töissä olevat tuskin tulemme enää toiste näkemään. Asian suuruusluokka jälkiseuraamuksineen on ainutkertainen, ja kiinnostus uutisiin ja mediaan on kasvanut eksponentiaalisesti.
Ilta-Sanomille Suomen suurimpana uutismediana kriisi on ollut osoitus, että kun todella pitää tietää, mitä tapahtuu, ihmiset tulevat IS:n sivuille käsittämättömän suurin joukoin. Koronakriisin uutispäivien uutispäivä oli 16. maaliskuuta. Silloin Suomen hallitus ilmoitti valmiuslaeista, koulujen sulkemisista ja yli 70-vuotiaisiin kohdistuvista rajoituksista. Kyseisenä maanantaina Ilta-Sanomien jo viime vuonna hyvässä nousussa ollut päiväkäyntimäärä lähes tuplaantui. Ennätysviikko oli viikko 13, jolle osui Uudenmaan sulku. Silloin viikkokäyntien määrä kolkutteli jo lähellä 60:a miljoonaa.
Tämä kertoo ennen kaikkea yhdestä asiasta: lukijoiden suuresta luottamuksesta. Sen luottamuksen eteen on Ilta-Sanomissa tehty joka päivä aamusta yöhön ja yöstä aamuun asti töitä. Keskeisin lupauksemme yleisöllemme on, että kerromme kiinnostavimmat ja tärkeimmät uutiset joka hetki. Sen lupauksen olemme korona-aikana todella lunastaneet.
Huipputasosta käyntimäärät ovat luonnollisesti laskeneet, mutta toistaiseksi luvut ovat jääneet entistä normaaliaikaa paljon korkeammiksi. Suosituimpia sisältöjä ovat olleet koronatapahtumia kokoavat seurantajutut, live-lähetykset, pohditut analyysit lääketieteestä exit-skenaarioihin, uutiset muiden maiden tilanteesta, tarinat ihmiskohtaloista – oikeastaan aivan kaikenlaiset jutut. Samaan aikaan koko ajan kasvaa myös tarve uutisille ja sisällöille, jotka kertovat ihan muusta. Ihmisillä on tarve paitsi tietää, myös rentoutua ja irtautua hetkeksi kriisimoodista – saada muistutuksia siitä, että elämä kuitenkin jatkuu. Viime viikkoina esimerkiksi viihde ja lifestyle ovat kiinnostaneet kovasti.
Uutistoimitus sähköistyy aina, kun tapahtuu jotain uutta. Nyt olemme kuitenkin olleet monella tapaa aivan uuden edessä – eikä vähiten siksi, että jättimäiset uutiset normioloissa vaativat tiivistä ja kiivasta yhteistyötä, jota on tähän asti tehty fyysisesti samassa tilassa. Nyt uutistilanteen hektisyys, ideoiden sinkoilu ja kiihkeä tehtävienjako ovat siirtyneet Slackiin ja Teams-kokouksiin, mikä pienen alkuhapuilun jälkeen on sujunut aivan käsittämättömän hyvin.
Tämä uutinen on erilainen myös siinä, että se koskettaa ihan jokaista, toisin kuin useimmat suuret uutiset tätä ennen. Paitsi että toimituksessa työ on mennyt täysin uusiksi, sairastumisvaara kohdistuu aivan jokaiseen – ja sama koskee myös yleisöä. Ihmiset ovat itseensä, läheisiinsä ja koko arkeensa ja elämäänsä kohdistuvan uhan edessä paitsi äärettömän tiedonhaluisia, myös tavallista herkemmällä mielellä.
Järkyttävät uutiset riipaisevat tavallistakin enemmän, ihmisten hyvyys koskettaa syvemmin ja näkemyserot kärjistyvät. Tiedostamme vahvasti, että suuruus tuo mukanaan myös painavan vastuun. Meidän on tällaisena poikkeusaikana tavallistakin tarkemmalla silmällä harkittava sävyjä, uutispainotusten tasapainoa ja näkökulmavalintoja. Median perustehtävä ei silti kriisiaikanakaan muutu, vaan itse asiassa korostuu: median tulee kertoa, mitä oikeasti tapahtuu, selvittää faktat ja taustat ja valvoa poikkeukselliset valtaoikeudet saanutta maan johtoa ja viranomaisia entistäkin tiukemmin. Median (itsestään selvä) velvollisuus on tarjota oikeaa tietoa silloinkin, kun uutiset eivät ole aina hyviä tai kaikille mieleisiä. Paniikkia ei pidä lietsoa, mutta ei myöskään vaieta ikävistä totuuksista.
Ilta-Sanomien toimitus on aina ollut parhaimmillaan silloin, kun tapahtuu: työt hoidetaan kunnianhimoisesti vaivaa säästämättä ja kelloa katsomatta. Nyt elämme samaan aikaan elinaikamme suurinta kriisiä ja uutisoimme siitä hankalimmissa oloissa kuin koskaan – eikä tästä porukasta voisi olla enempää ylpeä.
Kotikonttorissa yksin puurtaminen varmasti puuduttaa, pitkä uutisrupeama painaa ja huoli tulevasta käy mielessä, mutta tässäkin katastrofissa on tämä toimitus osoittanut voimansa: intohimo ja kekseliäisyys, laadukas sisäpiirihuumori sekä yhteishenki kukkivat keskellä ankeintakin korona-alhoa.
Kirjoittaja on Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja.