Johannes Saukko: Audion kulutus kasvaa ja monipuolistuu – 6 tapaa kuluttaa audiota

 

 

Vau. Olemme juuri julkaisseet tiedotteen tutkimuksesta, jonka teetimme keväällä. Sen mukaan audion kulutus kasvaa ja ihmiset aikovat tulevaisuudessa entisestään kasvattaa sisältöjen kuuntelua. Radionkuuntelu lähetysaikaan on suosituin audiosisältöjen kuluttamistapa, mutta sen rinnalle tulee koko ajan uutta. Samaan aikaan sisältöjen tekijöille aukeaa aivan uusia mahdollisuuksia: Tekniikan kehittymisen myötä alkaa olla tilausta sisällöille, joita ei ennen voinut tehdä.

Back when I was your age saattoi kuluttaa lähinnä radiota ja omaa musiikkia ja siinä se. Nyt tarjolla on melkoinen kattaus viihdettä, tietoa, musiikkia ja ajanvietettä jokaiseen tilanteeseen.

 

 

Selvästi suurin osa audiosisältöjen kuluttamiseen käytetystä ajasta kuluu radion parissa. Näin siitäkin huolimatta, että tarjolle on tullut runsas määrä hyviä ja monipuolisia kuunneltavia sisältöjä myös muissa välineissä. Radion kuuntelu on ilmaista, helppokäyttöistä ja näyttää siltä, että radio on onnistunut tekemään sellaisia sisältöjä, joita halutaan kuluttaa uusista mahdollisuuksista huolimatta. Meillä tutkimus näyttelee isoa roolia: Tutkimme musiikin niin hyvin, että musiikkipäällikkö Mikko Koivusipilä sanoo: ”Emme soita musiikkia, vaan tutkimustuloksia”. Tuo summaa onnistumisen avaimet melko hyvin.

 

 

Vinyylit, kasetit, cd:t mp3:t. Edelleen varsinkin musiikin suurkuluttajien käytössä, vaikka kiistatta uudet streaming-palvelut ovat nimenomaan tietyn musiikin kuunteluun ylivertaisia musiikin omistamiseen verrattuna. Suuntaus lienee koko ajan enemmän musiikkiin pääsyn ostamiseen sen sijaan, että fyysisiä tuotteita tai bittejä koneelle ostettaisiin. Tässä kuuntelussa korostuvat musadiggarit. Ne tyypit, joille musiikki ei ole osa elämää. Elämä on osa musiikkia. 

 

 

Spotify on onnistunut nousemaan selväksi markkinajohtajaksi tässä kategoriassa ja on melkeinpä synonyymi musiikkipalveluille. Vaikuttaa siltä, että nämä palvelut on suunniteltu vastaamaan erityisesti musadiggareiden sekä nuorten käyttäjien tarpeeseen. Musadiggareilla on pääsy kaikkiin maailman biiseihin helpolla tavalla ja toisaalta heidän kyltymätöntä musiikin tarvettaan koitetaan tyydyttää syöttämällä tarjolle koko ajan uutta ja erilaista musiikkia. Palvelun käyttö vaatii käyttäjältään isoa paloa musiikkiin toisin kuin radiomusiikin kuuntelu, joka on suunnattu ennemmin musiikista tykkääville ihmisille, kuin sitä intohimoisesti rakastaville. Spotifyn ongelma on myös tulos. Se on raskaasti miinusmerkkinen ja ollut sitä koko olemassaolonsa ajan. Viime vuodelta turskaa tulee 300-400 miljoonaa €uroa…

 

 

Tähän kategoriaan sijoitamme itse Suplan ja mm. YLE Areenan. Tarkoitus on tavoittaa kokonaistarjonnalla isot massat ja pitkällä aikatähtäimellä tulla koko kansan monipuoliseksi kuunneltavan sisällön tarjoajaksi, eräänlaiseksi hubiksi. Isot radio-ohjelmat ovat isoja täälläkin ja onnistuneet Supla-sarjat sekä esimerkiksi kirjoitetun, tai jopa tv-sisällön, muokkaaminen kuunneltavaan muotoon kerää onnistuessaan isoja yleisöjä.  Toisaalta pyrimme Suplassa tarjoamaan kuluttajalle parhaat palat monista kuunneltavista sisältömuodoista. Se tarkoittaa vaikkapa parhaiden äänikirjojen haalimista palveluun. Kesän aikana tuomme myös musiikin mukaan Suplaan ja pyrimme antamaan käyttäjälle sen helpon tavan kuluttaa monipuolisesti musiikkia tarjoamalla valmiiksi laajalla tutkimusymmärryksellä kuratoituja, vaivattomia musiikin soittolistoja. 

 

 

Podcastit ovat audiosisältöjen blogeja. Leimallisesti indie-sisällöntuottajien tekemiä, yleensä tiukkaan aihepiiriin keskittyviä sisältöjä, joita voi monesti kuluttaa useiden podcast-palveluiden kautta. Keräävät hyvin valveutunutta yleisöä, mutta suuren yleisön siirtymistä podcastien kuuntelijoiksi saadaan vielä odottaa. Nyt trendinä näkyy myös sama, joka tapahtui vuosia sitten blogipuolella: Joku keksii niputtaa useita podcasteja yhteen erityiseen podcast-verkostoon ja pyrkii saamaan näin mainostajat kiinnostumaan sisältöjen yhteydessä mainostamisesta. Tästä esimerkki on uusi Wecast-palvelu ja ennustan näitä syntyvän seuraavan vuoden aikana useita lisää.

 

 

Bookbeat, Storytel ja Elisa kirja lienevät näistä parhaat esimerkit. Tarjoavat laajan kattauksen äänikirjoja (ja e-kirjoja) kuluttajan saataville kuukausimaksua vastaan. Kirjojen suurkuluttajien märkä unelma, mutta kuinka paljon heitä on? Kuinka suuren joukon palveluksi tällä liiketoimintamallilla voi nousta? Mietitäänpä. Kuukausimaksu on 16,90€. Yksi äänikirja kestää sen n. 15 tuntia. Jotta kuluttajan kannattaisi maksaa 16,90€/kk, pitäisi mielestäni pystyä kuuntelemaan kuussa vähintään kaksi kirjaa. Näin ollen yhden kirjan hinnaksi tulisi n. 8,50€. Tuo kahden äänikirjan kuukausitahti vaatii ihmiseltä kuitenkin sen 30 tuntia aikaa kuukaudessa. Kuinka monella on kirjoille tuon verran aikaa joka kuukausi?

 

Sisältöjen monipuolistuessa ja kuluttajien vaihtoehtojen kasvaessa on hyvä muistaa kuunneltavan sisällön kiistaton etu kaikkeen muuhun nähden. Sitä kuluttaessa voi nimittäin tehdä käsillä ja silmillä muuta. Ajaa autoa, paistaa jauhelihaa, leikata nurmikkoa, lenkkeillä ja niin edelleen. Mainostajan kannalta myös huomioarvot nousevat huippuunsa kun muistetaan, että esimerkiksi Suplassa suurin osa kulutuksesta on kuulokkeilla tapahtuvaa keskittynyttä kuuntelua. Äänisisällöille onkin helppo ennustaa ruusuista tulevaisuutta.

 

 

Johannes Saukko on Nelonen Media Radioiden sisältöjohtaja, vastuullaan yhtiön kuuden radiokanavan sisällöt, sekä äänisisältöpalvelu Supla. Ennen Sanomaa Saukko työskenteli SBS Discoveryllä (Nyk. Bauer Media) sisältöjohtajana, rakensi menestyvien verkkopalveluiden verkoston ja johti Voice TV musiikkitv-kanavaa. Hänen uransa alussa tekemäänsä kuuden vuoden radiojuontajan uraa jäivät kaipaamaan hänen äitinsä ja… no, lähinnä hänen äitinsä.