Suomalaisten mielestä hyvinvoiva ihminen on tasapainoinen, onnellinen ja aktiivinen. Vaikka hyvällä fyysisellä kunnolla on suuri merkitys, vielä tärkeämmäksi oman hyvinvointinsa kannalta suomalaiset kokevat henkisen hyvinvoinnin. Myös tasapainoinen elämä ja terveellinen ruokavalio ovat keskeisiä hyvinvoinnin elementtejä.

ET-lehden, ET Terveyden, Hyvän Terveyden ja Sportin tilaamassa ja 15/30 Researchin toteuttamassa Hyvinvoinnin tulevaisuus -tutkimuksessa selvitettiin hyvinvointiin liittyviä megatrendejä ja suomalaisten käsityksiä omasta hyvinvoinnistaan. Tutkimuksen tulokset edustavat 15–75-vuotiasta väestöä.

Suomalaiset ovat iästä ja sukupuolesta riippumatta sitä mieltä, että omaan elämään voi vaikuttaa. Vaikka 80 prosenttia pitää itseään erittäin tai melko hyvinvoivana, haluaa kaksi kolmesta parantaa omaa hyvinvointiaan. He haluavat panostaa sekä fyysiseen että henkiseen kuntoonsa ja tiputtaa painoaan.

”Ihmiset tietävät, että oikotietä onneen ei ole ja osaavat asettaa itselleen tavoitteita. Nuorille tärkeitä hyvinvoinnin mittareita ovat ulkonäkö ja identiteetin rakentaminen, keski-ikäisille puolestaan perhe ja parisuhde. Eläkeikää lähestyessä hyvinvoinnissa alkaa korostua paitsi oman terveyden merkitys, myös itsensä kehittäminen: tutkimuksen mukaan ihmisen halu oppia uutta on korkeimmillaan 55–65 vuoden iässä”, ET-lehden ja ET Terveyden päätoimittaja Riitta Korhonen kertoo.

Tutkimuksen mukaan tie kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin koostuu monista eri vaiheista. Se, miten yksilö lähtee hyvinvointiaan rakentamaan, liittyy erityisesti ikään ja elämäntilanteeseen.

”Hyvinvointiin panostaminen tulee yleensä ajankohtaiseksi elämän murroskohdissa. Jos muutos on positiivinen, ryhtyy ihminen itse toimeen. Mutta jos taustalla on ikävä ja yllättävä tapahtuma, hyvinvoinnin tavoittelusta tulee paljon työläämpää. Murroskohdat on kuitenkin helppo tunnistaa, ja niihin voidaan luoda valmiita toimintamalleja ja palveluita. Näin mahdollisimman monelle olisi tarjolla tukea”, Hyvän Terveyden ja Sportin päätoimittaja Taina Risto kertoo.

”Hyvinvoinnin polulla pääsee nauttimaan pienistä voitoista ja jokainen voi löytää oman polkunsa yksilölliseen hyvinvointiin. Suurin este tällä tiellä on rahanpuute – myös hyvinvointi kasaantuu varallisuuden mukaan. Tyypillistä kuitenkin on, että omaa ihanneminää ei saavuta – tavoitetaso nousee saavutusten mukana”, 15/30 Researchin kehitysjohtaja Mikko Ampuja sanoo.

Hyvän Terveyden, ET-lehden, ET Terveyden ja Sportin tilaama ja 15/30 Researchin toteuttama tutkimusprojekti koostui trendityöstä, etnografiasta sekä tuloksien kvantifioinnista. Kvantitatiivisessa osuudessa oli 1 000 vastaajaa, jotka edustivat 15-75-vuotiaita suomalaisia. Tutkimus tehtiin kevään 2015 aikana.