Helsingin Sanomat juhlii 120-vuotispäiväänsä uudistumalla 16. marraskuuta. Lehden uudistuksessa päähuomio on keskitetty sisältöön: mitä Helsingin Sanomat haluaa lukijoilleen kertoa ja miten.

Uudistuvan Helsingin Sanomien keskeinen tavoite on lukijan näkökulman korostaminen. Lehden tekijät kertovat, miten toimintamallin muutos on vaikuttanut työhön, miten lukijan näkökulma korostuu ja millaista on laadukas journalismi Helsingin Sanomien malliin.

"Helsingin Sanomien pitää olla helposti lähestyttävä ja houkutteleva. Lehdessä tulee olla juttuja, jotka ymmärtää, ja joita jaksaa ja viitsii lukea. Meidän tulee tarjota järjestystä kaaokseen, ymmärrystä siitä, mikä juuri tällä hetkellä on kiinnostavaa, merkityksellistä ja relevanttia", päätoimittaja Reetta Meriläinen kuvailee.

Yleissanomalehden tekemisessä on omat vaikeutensa, sillä lukijoiden kiinnostuksen kohteet ovat hyvin erilaisia. Uudistustyön yhteydessä järjestettiin myös koelehtien lukijapaneeleja.

"Olemme saaneet lukijatapaamisista äärettömän arvokasta tietoa. On ollut hienoa havaita, miten kiintyneitä ihmiset ovat lehteen ja miten hyvin he sen tuntevat", Meriläinen kertoo.

Lehden uudistuksen myötä toimituksen työtavat ovat muuttuneet monin tavoin. Uusi keskuspöytä on tuonut eri toimitukset saman pöydän ympärille. Monikanavaisen toimituksen päätuote on uutinen, jota välitetään jatkuvana virtana lehden, internetin, radion ja mobiilin kautta lukijoille kullekin kanavalle ominaisimmalla tavalla.

Uutisen muuttuminen 'lammikosta virraksi' edellyttää huolellista suunnittelua. Monikanavaisuus on myös entistä useamman toimittajan arkea, sillä kaikkien uutistoimitusten toimittajat osallistuvat kiertävästi verkkovuoroon.

Uutistoimituksen esimiehen Riikka Venäläisen mukaan verkkovuoro avaa silmiä monikanavaisuudelle. "Monikanavaisuus ei ole välttämätön paha, vaan oleellinen osa tuotettamme ja brändiämme."

"Toimittajan työ on vaikeutunut Kekkosen ajoista. Asioita on ennakoitava hyvissä ajoin. On mietittävä mikä kulma käännetään esiin verkkoon ja mikä huomisen lehteen ja miten verkkouutista täydennetään päivän mittaan," Meriläinen kuvailee.

Myös asioiden tarjolle tuomista suunnitellaan entistä tarkemmin. Esimerkiksi aiheen kuvituksen suunnittelussa grafiikkatoimitus ja kuvatoimitus ovat alusta saakka mukana.

"Juttu täytyy tarjota niin, että se kiinnostaa, vaikka aihe tuntuisikin tylsältä. Miksi olisin kiinnostunut esimerkiksi kuntien palvelurakenteen uudistuksesta? Eivät ihmiset tällaisia aiheita lähde riemusta kirkuen lukemaan. Aiheeseen täytyy löytää konkreettinen, lähelle tuleva pointti", Meriläinen sanoo.

Helsingin Sanomien laatu on luotettavuutta ja virheettömyyttä, mutta mitä muuta?

"Me pyrimme muodostamaan maailmasta mahdollisimman kattavan kuvan. Kuvan joka yllättää lukijan kerta toisensa jälkeen. Kerromme ensimmäisenä vasta ilmassa olevista asioista ja ilmiöistä. Laatua on myös hyvin kirjoitetut jutut. Meidän tulee jatkossa tehdä työtä tarinallisuuden tuomiseksi uutisiin", Venäläinen toteaa.