Kirjojen käännösoikeuksien ostaminen on kiivastahtista päätöksentekoa, jossa onnistuminen vaatii toimivia kansainvälisiä suhteita, kotimarkkinoiden tuntemusta, kykyä innostua - ja usein myös hyvää tuuria.
Kustantajan tärkeimpiä työvälineitä ovat scouttiraportit eri puolilta maailmaa. Scoutit etsivät kustantajan puolesta tietoa kunkin maan kirjatarjonnasta. Myös agentit lähettävät omia raporttejaan edustamistaan kirjailijoista.
Kirjamessuilla päivät ovat täynnä tapaamisia agenttien kanssa. "Yhdysvalloissa ja yhä enemmän myös Euroopassa kirjojen oikeudet ovat kirjailijoita suoraan edustavien agenttien takana. Kustantajat ovat vain asiakkaita eivätkä edusta kirjailijoita kuten meillä Suomessa. Agentit myyvät eriasteisia oikeuksia teoksiin: esimerkiksi Yhdysvaltoja, Pohjois-Amerikkaa, koko maailmaa", kertoo WSOY:n tietokirjojen kustannuspäällikkö Aleksi Siltala.
Kirjan oikeuksien hankinnassa on erilaisia tapoja. Jos joku kirja kiinnostaa kustantajaa kovasti, siitä voidaan tehdä nk. pre-emt eli niin hyvä tarjous, että kirjan oikeudet saadaan kerralla. Mikäli kirjasta kiinnostuneita kustantajia on useita, voidaan antaa best offer eli paras tarjous. Jos tämäkään ei vielä tyydytä myyjää, järjestetään huutokauppa, jossa suomalaiset kustantajat kilpailevat kirjan oikeuksista keskenään. Eniten ennakkoa tarjonnut saa oikeudet. Kaupankäynti hoituu sähköpostitse.
Trendit leviävät nopeasti
Kansainvälisten bestseller-listojen seuraaminen on jo eilispäivää kustantajalle. Ostopäätökset on tehtävä usein siinä vaiheessa, kun kirjasta on valmiina vasta sisältösuunnitelma tai romaanistakin vain alkua. "Ennen, vaikkapa 20 vuotta sitten, oli usein mahdollista odottaa kirjan valmistumista ja jopa katsoa, miten kirja menestyy kotimaassaan. Nyt se ei halutuimpien kirjojen kohdalla enää käy päinsä", WSOY:n käännetyn kaunokirjallisuuden kustannuspäällikkö Kiti Kattelus toteaa. Esimerkiksi Dan Brownin Da Vinci -koodin oikeudet ostettiin käsikirjoituksen perusteella kirjan julkaisemisen kynnyksellä. Da Vinci -koodin maailmanlaajuinen menestys ulottui myös Suomeen.
Aleksi Siltalan mukaan kirjojen ostaminen ei suinkaan ole kilpailua potentiaalisista myyntivalteista, vaan valtavan ulkomaisen kirjatarjonnan seulomista suomalaiseen makuun sopivaksi. Julkaisulista on suppea loputtomaan valikoimaan nähden.
"Joskus kustannusmaailmassa on olemassa kirja, jonka kaikki haluavat. Tulee sellainen positiivinen hype", kustannuspäällikkö Kaarina Joutsenniemi sanoo.
"Michel Montignacin kirjojen menestyksestä olen iloinen. Hän oli edelläkävijä hiilihydraattitietoisissa GI-dieeteissä, joista on viime vuosina puhuttu paljon."
Montignacin kirja päätyi WSOY:n julkaisulistalle hieman epätavallisella tyylillä.
"Luin Ilta-Sanomista jutun, jossa kerrottiin, että ranskankielinen Eurooppa kuhisee uudesta dieettigurusta, joka sallii viinin ja juuston nauttimisen. Kiinnostuin heti", Joutsenniemi kertoo.
"Vielä kymmenisen vuotta sitten huomasin olevani joidenkin ilmiöiden kanssa liian ajoissa liikkeellä Suomessa. Tänään kaikki tapahtuu samanaikaisesti eri puolilla maailmaa."
Kiti Kattelus painottaa henkilökohtaisten suhteiden merkitystä. Nykyisellä sähköpostiaikakaudellakin on tärkeää tavata ihmisiä kasvotusten. Sen vuoksi Frankfurtin ja Lontoon messut ovat säilyttäneet arvonsa, ja matkaohjelmaan kuuluvat myös käynnit New Yorkissa. Valtaosa käännösviihteen bestsellereistä tulee Yhdysvalloista.
Joutsenniemi uskoo vahvasti kirjoihinsa - ja siinä piilee koko kustantamisen salaisuus.
"Tässä työssä voi ja pitääkin neuvotella muiden kanssa, mutta lopulta olen itse vastuussa ostopäätöksistä."