Medialla on tärkeä tehtävä yhteiskunnallisen keskustelun herättäjänä ja oman alueensa elinvoiman lisääjänä. Internetin kehityksen myötä vaalikoneista on tullut olennaisia poliittisen tiedon lähteitä.

Vaalikone on internetsivusto, jonka tehtävä on auttaa äänestäjää löytämään sopiva ehdokas. Tätä varten sekä ehdokkaan että äänestäjän tulee syöttää koneeseen vastauksensa poliittispainotteiseen kysymyssarjaan.

Sanoman vaalikone esittelee eduskuntavaaliehdokkaat ja heidän vastauksensa 27 kysymykseen. 1631 eli neljä viidestä eduskuntavaaliehdokkaasta on osallistunut vaalikoneeseen. Vastaamalla samoihin kysymyksiin käyttäjät voivat löytää omia näkemyksiään parhaiten vastaavan ehdokkaan – tai epäsopivimman. Tavoitteena on aktivoida suomalaisia äänestäjiä.

"Helsingin Sanomien lukijat pitävät vaalikonetta jo itsestäänselvyytenä. Vuonna 2003 käyttäjiä oli yli 300 000. Näissä vaaleissa 400 000 voisi olla realistinen tavoite", kertoo tiedetoimittaja ja vaalikoneen tuottaja Marko Hamilo, joka on ollut kehittämässä vaalikoneita vuodesta 2000 alkaen.

Vaalikone on yhteistyöprojekti

SanomaWSOY-konserniin kuuluvat Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat, Taloussanomat ja Nelonen toteuttivat vuoden 2007 eduskuntavaalien vaalikoneen ensimmäistä kertaa yhteistyöprojektina. Valtakunnallisen median avulla tavoite on löytää vaalikoneelle käyttäjänsä myös Helsingin ja Uudenmaan vaalipiirin eli Helsingin Sanomien pääasiallisen levikkialueen ulkopuolella. Erityisesti nosto MSN.fi -palvelussa näyttää kasvattaneen käyttäjämääriä tasaisesti koko maassa.

Yhteistyökumppanit tekivät kukin kysymyksiä Sanoman vaalikoneeseen, ja uutisoivat ehdokkaiden vastauksia näihin kysymyksiin. Päävastuun kysymysten laadinnasta kantoi Helsingin Sanomien politiikan toimitus. Myös lukijoiden lähettämiä kysymyksiä käytettiin apuna.

Jo eurovaaleissa 2004 Sanoman vaalikoneeseen tuli mukaan graafinen käyttöliittymä, joka näyttää ehdokkaat poliittisella kartalla. Nyt uusia ominaisuuksia ovat ehdokkaiden kuvat sekä ehdokkaiden mahdollisuus luoda linkki vaalikoneesta omaan kampanjavideoonsa.

Yhteiskunnallisen keskustelun herättäjä

Vaalikoneesta on hyötyä niin ehdokkaille, äänestäjille kuin toimituksille. Ehdokkaille se tarjoaa ilmaista näkyvyyttä ja erinomaisesti kohdentavan maksullisen verkkomainostilan, äänestäjälle taas helpon tavan löytää tietoa ehdokkaista. Sanoman vaalikone palvelee entistä enemmän myös toimituksia: ehdokkaiden vastauksia on käytetty monen uutisen lähteenä.

Vaalikoneen tekniikka ei ole monimutkaista, ja tekninen ratkaisu on pysynyt suurin piirtein samana vuoden 2000 kunnallisvaaleista. Ensimmäinen Sanoman vaalikone tehtiin vuoden 1999 eurovaaleihin. Kysymyspatterin laatu ratkaisee, onko vaalikoneesta todella apua äänestäjälle, vai tuntuuko siltä, että kone arpoo kymmenen kärjen sattumanvaraisesti.

Sanoman vaalikoneen vastausvaihtoehdot muotoiltiin niin, että ehdokkaiden on kerrottava kanta jokaiseen kysymykseen. "En osaa sanoa" ei ollut vaihtoehtona. Varsin haastavaksi osoittautui kysymys tulevasta hallituspohjasta, mutta siihenkin ehdokkaiden oli vastattava päästäkseen vaalikoneeseen.

"Perusidea on hyvin toimiva. Käyttöliittymiä voi tehdä aina paremmaksi, mutta tärkeämpää on ymmärtää politiikkaa ja äänestyspäätöksen logiikkaa", Hamilo toteaa.

Sanoman vaalikoneen tavoitteena on auttaa käyttäjiään luomaan poliittista kokonaiskuvaa tasapuolisesti. SanomaWSOY:n toiminnan periaatteena on, että yhteiskunnan tasapainoinen kehitys on mahdollinen, kun tiedonvälitys on riippumatonta ja luotettavaa.

www.vaalikone.fi