Lööpinteko on tiivistämisen taidetta. Hyvään otsikkoon mahtuu viisi tai kuusi sanaa, mutta lööppiin pitäisi tiristää niistä kaksi tai kolme. Vaikka lööppi onkin suunnilleen viimeisenä valmistuva osa Ilta-Sanomista, se ei synny yön viimeisinä hetkinä.

– Käytännössä koko pitkä päivä on katkeamatonta mietintää siitä, mitkä ovat seuraavan päivän kansi- ja myyntiaiheita, kertoo Ilta-Sanomien toimituspäällikkö Erik Rissanen. Rissasella on 20 vuoden kokemus lööpinteosta. Lööppivuorossa oleva toimituspäällikkö pääsee vaikuttamaan lehden koostamiseen koko päivän, ja lööpin myötä hän ikään kuin signeeraan valmiin tuotteen.


– Työ vaatii entistä enemmän fyysisesti ja henkisesti, mutta lopputulos on varmasti lehden kannalta parempi. Pitkä päivä siitä tulee, mutta onneksi meitä on täällä viisi vuorottelemassa, hän sanoo. Jokaisella toimituspäälliköllä on hieman omat painotuksensa, mutta kaikki lopputulokset kuitenkin Rissasen mukaan tunnistaa Ilta-Sanomien lööpeiksi.

Kaikkiaan Rissanen on ollut Ilta- Sanomissa töissä 30 vuotta, joista 20 toimituspäällikkönä. Hän arvioi ehtineensä tehdä sinä aikana pari tuhatta lööppiä.

Muutaman viime vuoden aikana työ on muuttunut merkittävästi. Nykyisin on entistä vaikeampaa tietää, mistä asioista ihmiset ovat kiinnostuneita. Netin ja elintason nousun myötä ihmiset kokevat entistä enemmän asioita ja kohderyhmät ovat pirstoutuneet pienemmiksi ja pienemmiksi.

– Uutisten pitää olla tänä päivänä entistä suurempia. Aiemmin pienempikin asia riitti liikuttamaan, mutta nyt näkee netistä ja tv:stä uutiset reaaliajassa. Samalla tarvitsee aina enemmän ja enemmän, Rissanen sanoo.

Hyvä lööppi koskettaa muttei karkota

Yksittäinen uutinen valtaa harvoin koko lööppiä. Yleensä esiin nostetaan kahdesta kolmeen sellaista aihetta, jotka lukijoita eniten kiinnostavat. Samalla suljetaan pois aiheet, joiden tiedetään olevan lukijoille vieraita.

Esimerkiksi urheilu on vaikea aihe, koska sen kiinnostavuus jakaa mielipiteet niin rankasti. Vaikka väkivaltalööpit ovatkin herättäneet kiivaimmat keskustelut, ne eivät pärjää sen enempää yleisyydessä kuin myyntimäärissäkään julkkiksia koskeville aiheille. Perinteiset onnettomuusuutiset eivät juuri myy, mutta mitä lähempänä ja mitä suurempi katastrofi, sen paremmin lehti käy kaupaksi.

Pasi Kiviojan muutaman vuoden takaisen gradun mukaan eniten myyntiä nosti niin maailmalla kuin Suomessakin julkisuudesta tutun henkilön kuolema. Suomalaisista seurapiiritapahtumista Linnan juhlat on yhä ylivoimaisesti vetovoimaisin.

– Sanoivatpa tutkimukset mitä tahansa, poikkeava, yllättävä ja kuohuttava tapaus on se, mistä ihmiset ovat kiinnostuneita, Rissanen sanoo.

– Ei ole totta, että politiikka ei myisi lehteä. Mutta mikä tahansa politiikan uutinen ei myy. Siihen pitää liittyä tuttu nimi ja aiheeseen on voitava samaistua. Eli hyvän jutun kriteerit eivät ole muuttuneet vuosien varrella mihinkään.

Teksti ja kuva: Samuli Pulkkinen

Teksti on lyhennetty alunperin Sanoma Osakeyhtiön henkilöstölehdessä 3/2006 olleesta artikkelista.