Torronsuo aamuauringossa syksyllä. Kuva: Mika Ranta / HS

Helsingin Sanomien HS Ympäristö -sisältökokonaisuus juhlii ensimmäistä vuottaan. Syksyllä 2021 lanseerattu HS Ympäristö on tavoittanut erityisen hyvin alle 45-vuotiaat lukijat.

”Lukijoilta tulleen palautteen mukaan ympäristöjutut ovat sekä nostaneet esiin tärkeitä teemoja kuten luontokatoa mutta myös tuoneet ihmisille iloa ja elämyksiä luonnosta”, HS Ympäristön tuottaja Piia Elonen sanoo.

HS Ympäristö -kokonaisuuden tavoitteena oli alkaa tarjota lukijoille luotettavaa ja havainnollista tietoa kaikkien suomalaisten elämään vaikuttavista muutoksista. Perinteisen tekstin lisäksi juttuja haluttiin alkaa tarjoilla visuaalisen digikerronnan ja datajournalismin keinoin.

Ympäristön nostaminen HS:n journalismin ytimeen näkyy luvuissa.

  • Juttuja on julkaistu ensimmäisen vuoden aikana yli 1 500
     
  • Lukijat ovat kirjoittaneet noin 300 ympäristöön liittyvää mielipidekirjoitusta mielipidesivuille
     
  • HS Ympäristön juttuja on katsottu yli 62 miljoonaa kertaa vuoden aikana
     

Juttuja ovat kirjoittaneet kaikki Helsingin Sanomien toimittajat ja juttuja on julkaistu kaikilla osastoilla. Aiheiden kirjo on vaihdellut neuvokkijutuista valtavan laajoihin kokonaisuuksiin esimerkiksi Euroopan kuivuudesta. Suosituimmat jutuista ovat keränneet noin 300 000 latausta.

”On ollut hienoa, huomata, että myös iloiset uutiset vetävät tässä ajassa, joskus jopa paremmin kuin uhkakuvat. Toisaalta hyvin vetävät myös raskaammat juttuaiheet kuten Itämeren metaanipäästöt. On myös ollut hienoa huomata se innostus, jolla juttuja on toimituksissa tehnyt. Ympäristöaiheisiin satsaaminen tuntuu kannattavalta”, Piia Elonen sanoo.

Elonen on keskittynyt aiheissaan myös luonnossa olemiseen ja retkeilyyn. HS Ympäristö -kokonaisuuden aloitus osui tilanteeseen, jossa pandemia oli sulkenut ihmiset koteihinsa ja kiinnostus kansallispuistoihin räjähtänyt.

”Olen halunnut olla omalta osaltani olla auttamassa HS:n lukijoita löytämään luonnon äärelle. Moni saa luonnosta iloa ja energiaa, mutta arjessa oma luontosuhde saattaa jäädä kaikkien kiireiden jalkoihin. Olemme jutuissamme pyrkineet siihen, että esittelemme luontokohteita myös kaupungeista”, Elonen sanoo.

Oleellinen osa HS Ympäristöä oli ensimmäisenä vuonna Petja Pellin luontokadon kirjeenvaihtajuus.

”Oman pestini fokus on ollut luontokadossa, ja olen iloinnut, että monet muutkin toimittajamme ovat vuoden aikana kirjoittaneet ympäristöjuttuja, jossa korostuu luontopuoli tai luonnon ja ilmaston yhteys. Toivon, että se olisi ollut yksi tämän vuoden ansioista: että ihmiset ymmärtäisivät, että ilmastonmuutoksen lisäksi on myös toinen suuri ongelma eli luontokato ja se on samaan aikaan globaali ja Suomessa näkyvä. Ja se kietoutuu usein ilmastonmuutokseen hyvin tiiviisti: kun ekosysteemit kärsivät, kärsivät myös hiilinielut ja puskurit sään ääri-ilmiöitä vastaan. Kun taas luonto voi hyvin, se on myös liittolainen ilmastonmuutoksen torjunnassa”, Pelli sanoo.

Petja Pellin työ luontokadon kirjeenvaihtajana päättyi syyskuussa, mutta Pelli jatkaa Helsingin Sanomissa ympäristöasioista kirjoittamista osana politiikan toimitusta.

Pellin kirjoittama lopetusessee Ihminen on suuri, luonto pieni keräsi lukijoilta kymmeniä kiittäviä palautteita, jotka osoittivat, miten iso merkitys luontokatoa käsittelevillä jutuilla voi olla lukijoille:

”Sinä, jos kuka, voit todeta itsellesi, että olet yrittänyt parantaa maailmaa. Sinun ja muiden ympäristöasioita tutkineiden ja tiedottamisessa ansioituneiden vuoksi kukaan ei voi väittää, ettei olisi ollut informaatiota. Kunpa kaikki vaan haluaisivat tietää!”

”Näiden artikkelien myötä aloin tarkastella omaa arkea vielä enemmän, mitä voisin tehdä. Tänä kesänä annoimme pihan kasvaa niityksi, ja miten ihanan paljon olikaan pörriäisiä, perhosia ja muita hyönteisiä. En ollut tullut ajatelleeksi, miten iso vaikutus on niinkin pienellä teolla kuin ruohon leikkaamatta jättämisellä. Kuuntelin ja valokuvasin tuntikaupalla hyönteisten menoa ja tuntui hyvältä, samalla kun itse palauduin ja lepäsin, omalla pihalla, pari askelta ulko-ovesta. Ei tunnu hyvältä lukea, miten tuhoamme luontoa, mutta omalla kohdallani oikea tieto poistaa sokeutta omalle toiminnalle.”

HS Ympäristön 1-vuotispäivän kunniaksi Piia Elonen koosti lukijoille jutun, jossa kerrotaan, minkä kaiken pariin vuosi onkaan heitä kuljettanut. Lue juttu Hetkiä luonnon reunalla.

Jutussa kuvaillaan HS Ympäristön ensimmäistä vuotta näin:

Surua menetetystä metsästä, iloa suon aamu-usvasta, pelkoa katoavista linnuista, mielenrauhaa hiljaisen tykkykansan keskellä. Luonto täyttää meidät tunteilla ja kantaa mukanaan tietoa tulevista muutoksista.

Kaikkeen tähän on päässyt mukaan, jos on seurannut HS Ympäristöä koko vuodenkierron ajan, syksystä syksyyn. Vuosi on tuonut mukanaan surullisia uutisia hupenevasta luonnosta mutta myös iloa ja mielenrauhaa luontoelämysten myötä.

Lue viimeisimmät HS Ympäristön jutut: HS.fi/ympäristö, tilaa HS Ympäristön ilmainen uutiskirje: HS.fi/ymparistokirje