Ilta-Sanomien kokoama ainutlaatuinen kuvanäyttely Tällanen ol' Viipuri avautui 8. toukokuuta Mediatorilla.
Näyttely on osa Ilta-Sanomien 80-vuotisjuhlien tapahtumasarjaa. Parhaillaan on myynnissä myös IS:n julkaisema Viipuri-lehti, jota voi ostaa mm. Sanomatalon Mediakulmasta.
Menetetyn Viipurin lähihistoriaan liittyy monenlaisia tunteita: iloisia muistoja, synkkiä sotakokemuksia ja katkeraa kaipausta. Tämä kaikki välittyy poikkeuksellisen pysäyttävästi isoista mustavalkokuvista, joita on näyttelyssä yhteensä sata kappaletta.
Ajallisesti näyttely jakaantuu kolmeen eri osaan: 1930-luvun kulta-aika, talvi- ja jatkosota sekä Viipurin ensimmäiset neuvostovuodet.
1930-luvun kuvia katsoessaan nykysuomalainenkin ymmärtää, miksi Viipuri on yhä myyttinen muistojen kaupunki ennen sotia syntyneille suomalaisille ja eritoten Karjalasta evakkoon joutuneille. Kuvista heijastuu vahva tulevaisuudenusko, kehitys ja sivistys, jotka kaikki olivat leimallisia juuri Viipurille.
Sota-ajan kuvissa näkyvät talvi- ja jatkosodan tuhot, mutta niissä näkyy myös uudelleen virinnyt toivo, kun talvisodassa jo kertaalleen menetetty Viipuri vallattiin takaisin 1941.
Sitäkin katkerampana näyttäytyvät jatkosodan kriittiset hetket Viipurissa, kun suomalaiset joutuivat lähtemään kaupungista lopullisesti kesällä 1944.
Viipurin varhaiset neuvostovuodet olivat suomalaisilta suljettua aikaa, sillä ensimmäiset turistibussit pääsivät kaupunkiin vasta 1958. Noilta vuosilta on tähän mennessä nähty varsin vähän kuvamateriaalia.
Ilta-Sanomat löysi vastikään pietarilaisesta arkistosta useita venäläiskuvia, joihin on ikuistettu Viipurin uutta neuvostoelämää. Nämä kuvat ovat nyt mukana näyttelyssä.
Yksi osio on omistettu Aukusti Tuhkalle, joka kävi tiettävästi ensimmäisenä suomalaisena kuvaamassa Viipuria salaa 1954.
Näyttelyn kuvat on koottu yhteistyössä useiden eri tahojen kanssa. Etelä-Karjalan museosta on saatu mm. Eino Partasen Helios-kuvia, joitakin SA-kuvia sekä useita tuntemattomien kuvaajien otoksia. Muita kuvalähteitä ovat Puolustusvoimien kuvakeskus, Aukusti Tuhkan perikunta sekä Pietarin valtiollinen elokuva-, valokuva- ja äänitearkisto.
Sata vuotta – Sata tähteä -valokuvanäyttely on upea läpileikkaus Savonlinnan Oopperajuhlien 2000-luvun taiteilijoista.
Itä-Savo-lehden ja Oopperajuhlien valokuvaaja Timo Seppäläinen on koonnut laajasta materiaalista sata taiteilijoiden signeeraamaa valokuvaa tähän juhlanäyttelyyn.
Sata vuotta - Sata tähteä -näyttelyn inspiraationa Timo Seppäläisellä on ollut satojen oopperaharjoitusten seuraaminen Olavinlinnassa, tunteiden palo näyttämöllä ja lämpimät suhteet taiteilijakaartin kanssa.
Koko 2000-luvun Oopperajuhlien suojelijana toimineen presidentti Tarja Halosen valokuva toimii ikään kuin ”Sadan tähden” suojelijana.
Sata vuotta – Sata tähteä -valokuvanäyttely on yksi Savonlinnan Oopperajuhlien 100-vuotisjuhlatapahtumista.
Olli Tuunasen juontamassa näyttelyn avajaistapahtumassa mukana ovat tähtien joukosta mm. Taru Valjakka, Ritva Auvinen, Tuija Knihtilä ja Petri Lindroos.
Itseoikeutetusti läsnä on myös Savonlinnan Oopperajuhlien perustaja, Aino Ackté (Sirkka Lampimäki) pianistinaan Jari Hiekkapelto.
Sata vuotta – Sata tähteä -valokuvanäyttely on valmistunut Savonlinnan Oopperajuhlien, Sanomalehti Itä-Savon sekä Taidekeskus Retretin yhteistyönä. Helsingin näyttelyn kumppanina on Sanoma News Oy.
Avajaistilaisuuteen ja näyttelyyn on vapaa pääsy. Tervetuloa!
Lisätietoja:
28.3.2012 saakka Helena Kontiainen, helena.kontiainen@operafestival.fi , p. 040 521 2101
29.3.2012 alkaen oopperanjohtaja Jan Hultin, jan.hultin@operafestival.fi, p. 0400 483 578
Miltä näytti Marilyn Monroen kuuluisin poseeraus? Miten Neuvostoliiton romahtaminen ikuistettiin uutiskuvaan? Entä urheilun huimimmat sankariteot?
Ilta-Sanomat juhlistaa 80-vuotispäiviään uutiskuvanäyttelyllä, joka avautuu keskiviikkona 22.2.2012 Sanomatalon Mediatorilla. Esillä on toistasataa vaikuttavinta valokuvaa Ilta-Sanomien kahdeksalta uutisvuosikymmeneltä. Näyttely tarjoaa myös katsauksen lukijoiden ottamiin kuviin ja niiden uutiskäyttöön.
Yleisölle maksuton näyttely on avoinna keskiviikosta 22.2. sunnuntaihin 4.3. Sanomatalossa, Töölönlahdenkatu 2, Helsinki.
Afrikan aurinko tuo kevään Helsinkiin etuajassa. Näyttelyssä on esillä yli sata kolmenkymmenen zimbabwelaisen kuvanveistäjän työtä. Veistosten aiheet kumpuavat Zimbabwen arjesta, luonnosta ja perinteestä. Taiteilijoiden töitä on ollut esillä mm. Maailmanpankissa Washingtonissa ja Moskovan modernin taiteen museossa. Edellisen kerran näyttely oli Sanomatalossa v. 2010 ja saavutti silloin suuren suosion.
Näyttelyn järjestää Friends Forever -järjestö. Kaikki veistokset ovat myytävänä. Näyttelyn tuotolla luodaan hyvinvointia taiteilijoiden perheille ja yhteisölle.